Kakskerran järvipäivä, 19.8.2016
Perjantaina, elokuun 19. päivänä 2016 Kakskerranjärven neuvottelukunta järjesti Brinkhallin kartanossa Kakskerran järvipäivän.
Aluksi Neuvottelukunnan pj. Niko Aaltonen toivotti vieraat, liki 50 henkeä, tervetulleiksi. Aaltonen tähdensi Kakskerranjärven merkitystä muistuttaen, että Turussa ei ole kuin kaksi järveä, Kakskerranjärvi ja Illoisten järvi. Hän totesi, että Kakskerranjärven tilan parantamiseen tähtäävät toimenpiteet on aloitettu jo 1980-luvun loppupuolella.
Niko Aaltonen avaamassa järvipäivää
Kaupunginhallitus teki päätöksen 10.9.2001 Kakskerranjärven Neuvottelukunnan perustamisesta. Siinä on edustettuna kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta, ympäristötoimialan ympäristönsuojelu, Kakskertaseura, Maataloustuottajain Kakskerran yhdistys, MTK Varsinais-Suomi, Kakskerranjärven suojeluyhdistys, Lounais-Suomen kalastusalue, Harjattulan Golf Oy sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Alustukset
Markku Monnonen: Kakskerranjärven alueen historiaa
Seuraavana esiintyjänä oli kotiseutuneuvos Markku Monnonen. Hän esitteli järvemme historiaa. Aluksi hän totesi mm. että järven syvin kohta 15,5 m on Myllykylän syvänteessä ja järven ympärysmitta on 15,05 km, eli rantaviivaa on melkoisesti. Vielä 1960-luvulla vesi oli niin puhdasta, että sitä käytettiin juomavetenä. Silloin jo kuitenkin tehtiin jopa 16 valitusta veden laadusta. Kaupungin toimenpiteitä laadun parantamiseksi ryhdyttiin jo silloin suunnittelemaan.
Kalavesien omistuksesta määrättiin kuningas Sten Sturen aikaan 1488: ”vain ja ainoastaan rannanomistajilla oli oikeus kalastamiseen”. Viljelyn arvioidaan järven savikoilla alkaneen n. 600 jkr. Teollisuutta Kakskerrassa on ollut mm. Myllykylän mylly, tiilitehdas ja paperitehdas. Jopa sähkölaitosta Myllykylään suunniteltiin.
Sari Koivunen: Kakskerranjärven tilan historiallinen kehitys
Kakskerranjärven tilan historiallisesta kehityksestä kertoi biologi Sari Koivunen L-S:n Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:stä. Eräs tärkeimmistä tähänastisista tutkimuksista on M. Räsäsen – V-P Salosen v. 1983 tekemä monipuolinen tutkimus järvemme silloisesta tilasta. Yleisö vaati, että kaupungin pitäisi teettää uusi, järven tämän hetkisen tilan selvittämiseen tähtäävä tutkimus.
Olli-Pekka Mäki: Kakskerranjärven hyväksi tehdyt toimenpiteet
Kakskerranjärven hyväksi tehdyistä toimenpiteistä kertoi vt. ympäristösuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki. Hän totesi mm., että Kalliolanlahden laskuojassa käytetään vedenpuhdistamoa. Mäki oli myös sitä mieltä, että järven suojelun taso on pyrittävä turvaamaan osayleiskaavassa.
Olli Ylönen: Kakskerranjärven kala- ja rapukannat
Lounais-Suomen kalastusalueelta kalatalousneuvoja Olli Ylönen kertoi kala- ja rapukannasta. Tällä hetkellä järven rapukanta on jo niin runsas, että varsinkin suurten rapujen pyytäminen on suorastaan välttämätöntä, jotta välttyisimme mahdollisilta rapujen sairastumisilta.
Osallistujilla oli kahvituksen yhteydessä mahdollisuus esittää omia mielipiteitään järven kehittämistoimenpiteiksi.
Niissä mainittiin mm.:
Kalastuksen ja ravustuksen kehittäminen
- Osakaskunnat tulisi saada samaan pöytään ja puhaltamaan yhteen hiileen kalakantojen kehittämiseksi, neuvottelukunta välittäjäksi
- Kuhan lisääntymistä voisi selvittää poikasnuottauksella tai verkoilla
- Kuhan luontaista lisääntymistä voisi edistää kututorin avulla
- Siikaistutuksia tulisi jatkaa
- Ankeriastakin on järvestä saatu, mutta sen istuttamiseen suhtaudutaan skeptisesti
- Rapukanta on niin vahva, että lisää ei kannata tällä hetkellä istuttaa (jokirapujen osuus saaliista alle 5%), vaan päinvastoin isoihin yksilöihin kohdistuvaa ravustusta tulisi lisätä
- Toutainten istutusta pidettiin turhana, koska epäiltiin niiden joutuvan kuhien ruoaksi. Suurin toutain, mikä tiedetään saadun, on painanut 5 kg
- Suurin karppi, mikä tiedetään saadun, on painanut 10,6 kg (vuonna 2014)
- Järveltä tulee 45 mm verkolla 700-800 g:n painoista siikaa.
- Mateita tulee vähän.
Järven vedenlaadun kehittäminen
- Sedimenttitutkimusta voisi jatkaa vuosille 1984-2016 lisätiedon saamiseksi järven tilan kehityksestä
- Vesikasvillisuuden todettiin lisääntyneen ja mietittiin, kannattaako sitä poistaa ja onko sillä positiivisia vaikutuksia vedenlaatuun
- Syvänteiden hapetonta ravinnepitoista vettä voisi pumpata golfkentän kasteluvedeksi
- Kalliolanojassa olevan saostusaltaan veden kemiallinen käsittely
- Aatilanojan veden kemiallinen käsittely
- Aatilanojan saostusaltaiden suunnittelu ja rakentaminen
- Kalkkisuodinojat
- Järven syvänteiden kemikaalikäsittely
- Myllykylän syvänteen hapettoman alusveden poisjohtaminen lappotekniikalla
- Syvänteiden pohjan sulkeminen kipsillä tms. fosforin vapautumisen estämiseksi
Laskuojan kunnostusmahdollisuudet ja -ideat
- Myllykylän kyläyhdistys ry (Ritva Nummiora, 044 5417926, ritva.nummiora@gmail.com) voisi hakea Leader-rahoitusta laskuojan kunnostukseen mahdollisesti yhteistyössä VALONIAn kanssa
- Ideoita hankesuunnitelmaan:
o Luontoselvitys (myös vieraslajikartoitus)
o Kulttuurihistoriallinen selvitys
o Luonto- ja kulttuuripolun kunnostus mereltä järven rantaan
o Opastettuja yleisöretkiä luontopolulle ja kulttuuriympäristöön
o Kutu- ja rapusoraikkojen kunnostuksia
o Vieraslajien poistoa (esim. kanadan vesirutto on levinnyt puroon)
o Pohjapatojen kunnostus/rakentaminen (huomioitava kalojen ja rapujen vapaa liikkuminen)
o Koekalastus ja ravustus (voi olla osa yleisötapahtumia, lupa Osmo Purhoselta)
o Maisemanhoitotoimia (etenkin myllypadon ympäristössä)
o Kyläsaunan kunnostus
o Venevalkaman kunnostus (esim. perinteisen saaristomiljöön suuntaan)
Kosteikkojen kehittäminen
- Vuonna 2013 Pikkujärvenojan kosteikon rakentamisen myötä Kampinlahdella alkoi levän massakukinnot
- Kampinlahden leväkukintoja pidettiin merkittävänä uhkana järvelle
- Todettiin, että Kampinlahti rehevöityi ensimmäisen kerran 1960-luvulla suon kuivatusyritysten myötä
- Levää on kerätty kolmena vuonna, mutta tällä ei tunnu olevan vaikutusta levän kasvuun
- Tulisi selvittää kustannukset Kampinlahden leväkukintojen kuriin saamiseksi imuruoppauksen avulla.
- Pikkujärvenojan varrella olevat kiinteistöt kärsivät vettymisongelmasta (osa alueesta on luontaisesti tulvaherkkää suomaata)
- Toivottiin, että vedet saataisiin liikkumaan vikkelämmin Pikkujärvestä Kampinlahtea kohti. Samalla halutaan turvata Kampinlahden vesiensuojelun hyvä taso. VALONIAn mielipide: mikäli Vapparintien ali menevän putken vetoisuutta halutaan/voidaan lisätä niin, järvenpuoleisella kosteikkoalueella veden viipymistä pitäisi parantaa. Toisin sanoen alueesta tehtäisiin sellainen, että tulvan leviäminen mahdollisimman laajalle alueelle olisi hyväksyttävää eli alueelle voisi muodostua tulvametsää/tulvaniittyä, joka pidättää kiintoainesta ja ravinteita ennen päätymistä Kampinlahteen.
- Toivottiin kokonaissuunnitelmaa siitä, miten Kampinlahden ja Pikkujärven välisen alueen tulvahaitat ja toisaalta vesiensuojelutilanne saadaan paremmaksi.
Teksti: Reino Hurri, Kakskertaseura
Pekka Salminen Kakskerranjärven neuvottelukunta