Satava-Kakskerran osayleiskaavan yleisötilaisuus, 2.3.2017
Osayleiskaavasta järjestetty yleisötilaisuus keräsi Paasikiviopiston auditorion ääriään myöten täyteen kuulijoita, penkit täyttyivät, seinustoilla seisoi n. 50 henkilöä ja useita jäi salin ulkopuolelle pelkästään kovaäänisestä kuullun viestin varaan. Järvenpääntien patruuna kertoi tarkan yleisöluvun, 312 henkilöä.
Kaavavalmistelulle asetetun ohjausryhmän puheenjohtaja Niko Aaltonen avasi tilaisuuden, paikalla olivat myös ryhmän muut jäsenet, Jorma Hellstén ja Mikaela Sundqvist.
Kaavaluonnoksen esitteli yleiskaavainsinööri Olavi Ahola. Hän totesi heti aluksi, että kyseessä on vasta osayleiskaavaluonnoksen valmistelu, johon tästä tilaisuudesta toivotaan näkemyksiä. Esiteltävä kalvosarja on käsitelty jo kaupunginhallituksen iltakoulussa 13.2.. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta käsittelee kaavaehdotusta 21.3. ja jalkautuu samana päivänä myös maastokatselmukseen Satavan ja Kakskerran saarille. Valmista toivotaan tulevan toukokuussa, minkä jälkeen asukkaille ja asianosaisille varataan mahdollisuus antaa asiassa lausuntonsa. Tähän yhteyteen on suunniteltu julkaistavan Kakskertaseuran ja kaupungin yhteistyönä 2x-lehden kaavaekstranumero, joka jaetaan saarten kaikkiin talouksiin.
Kaavaluonnosta on valmisteltu Kakskertaseuran vuonna 2013 esittämien tavoitteiden pohjalta. Kaupunginhallitus linjasi valmistelua 2.5.2016 ja päätti, että Satava-Kakskerran yleiskaavan valmistelun tulee painottua laadullisiin tekijöihin ja suunnittelussa tulee turvata monimuotoinen saarille sopiva asuminen. Lisäksi tulee välttää tarpeettoman raskaita infrastruktuurikustannuksia ja vesihuoltolaitosten päällekkäisiä vesi- ja jätevesiratkaisuja. Asukasmitoitustavoitteina oli 3200 uutta asukasta asemakaavoitettavalle alueelle, jolloin nykyiset 1400 asukasta ja kylätaajamien maltilliset laajennukset huomioiden koko suunnittelualueella varaudutaan laskennallisesti kaikkiaan 5.000 asukkaan yhdyskuntaan vuonna 2050. Näistä lähtökohdista hanketta on viety eteenpäin. Sitä ohjaavat lisäksi eduskuntakäsittelyssä oleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos sekä laadittavana oleva maakuntakaavaehdotus.
Olavi Ahola selvitti tavoitteenasettelua ja esitti karttapohjia, joihin oli rajattuna asemakaavoitettava alue, kylätaajamien alueet, loma-asuntoalueet, ulkoilualueet, vapaat ranta-alueet, vesi- ja viemäröintilinjat, uudet tieyhteystarpeet, jne.
Linkki esitettyyn kalvosarjaan: www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//esitysvalmistelu.pdf
Esittelyn lomassa ja sen jälkeen käytiin vilkas keskustelu, missä käsiteltiin sekä yleisiä periaatteita että joitakin yksityiskohtia. Erityisiä huolia olivat kaavan laadullisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa asukasmitoitukseen, ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Saarille ei haluta tiivistä kaupunkirakennetta. Asukasmäärälisäys toteutuu, jos huolehditaan laadullisten tavoitteiden toteutumisesta ja alueen viihtyvyysarvojen säilymisestä. Väljää, avointa ympäristöä tulee vaalia, pelloille ei tule rakentaa. Infrastruktuuria tulee kehittää. Kevyen liikenteen väylät ja koulu tulee rakentaa sekä vesi- ja viemäröintiasiat ratkaista. Näillä kaikilla toimenpiteillä alueesta saadaan houkutteleva ja viihtyisä paikka asua.
Satavan itäpään ja osan Kakskertaa asemakaavoittaminen on vaarassa johtaa nämä alueet rakennuskieltotilaan vuosiksi eteenpäin. Sekä näiden että myöhemmin kaavoitettavaksi tulevien alueiden kehittäminen pitää turvata. Yhtenä esimerkkinä tuli esille suunnitelma Kakskerran VPK:n uudesta toimipaikasta Erikvallantien ja Kakskerrantien risteysmaastossa. Vireillä oleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuo kevennystä nykyiseen jäykkään tilanteeseen.
Esille nousi myös kysymys siitä, miten saarelaiset voisivat auttaa kaavan valmistelussa. Yksi keino on tiedottaminen, mihin liittyy myös vireillä olevan kaavaekstrapainoksen julkaiseminen. Paljon käytetty menettely on työpajatoiminta, johon kaupungilla on osoittaa asiantuntemusta, sekä mobiilisovelluksen rakentaminen yhteydenpitoa varten. Kakskertaseura on halukas toimimaan asiassa koordinoijana, mutta esimerkiksi maanomistajien kuuleminen hoituu heidän itsensä toimesta eri teitä.